keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki

Kielokartanon väki on asettunut joulupäivän aterialle. Pöydässä on kaikki perinteiset jouluruuat: iso juhlakinkku, paistia, perunoita, kalkkunaa, peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa, rosollia ja lasimestarin silliä.
Elvi-mummo ojentaa Fredrickille viinipullon, joka pitäisi avata. 
Milla nyrpistää nenäänsä laatikoille ja kinkulle. 
"Hmm, oletko sinä muuttunut siellä luostarin sisäoppilaitoksessa kasvissyöjäksi?" mummo ihmettelee. Milla tuijottaa mummoa pistävästi sanomatta sanaakaan ja puraisee lasimestarin sillistä ison haukun. 
Iines hoksaa jälkiruokapöydän takanaan: "Nam, mitä herkkuja! Minä ottaisin noita kaikkia yhden palasen, kiitos."
 
"Minä myös, ja näitä lumidonitseja ainakin kaksi kappaletta!" riemastuu Minni.
"Ensin otetaan pääruoka ja sitten vasta jälkiruoka. Takaisin ruokapöytään sieltä herkkuosastolta", naurahtaa Arietta-äiti.
Kesken ruokailun ulko-ovelta kuuluu rapinaa. Iines nousee ruokapöydästä katsomaan, kuka ulkona rapistelee.
"Kuka siellä on?" Minni huutaa Iinekselle.
Iines hihkaisee ilosta: "Et kyllä ikinä arvaa! Täällä on korillinen pieniä kissanpoikasia. Ovatpa ne suloisia!"
Minni ryntää ovelle ihmettelemään kissanpentuja: "Onkohan niillä kotia? Mahtuisivatkohan ne meidän navettaan..." Minni madaltaa äänensä kuiskaukseksi: "...eikä kerrota vanhemmille. Jos he eivät anna meidän pitää niitä!"
Kiitos Maria-kummitädille kisuliineista!