Rysän sataman Suvijuhlissa nähtiin mielenkiintoisia pareja.
Romantiikkaakin oli ilmassa.
Vain vana jäi kun laivasi lähti
se peittyi iltaan punertavaan.
Ja sitten syttyi taivaalle tähti
en enää nähnyt mastoakaan.
Yö saariston on,
aaltojen matka on mittaamaton.
Yössä ei laivan valoja näy.
Tyrskyt kallioihin käy.
Tyrskyt kallioihin käy.
Taas välimatka kasvoi,
ja soimaan
ja soimaan
se kaikki kielet kaipuuta sai.
Mä silti luotan rakkauden voimaan,
se sinut takaisin tuohan kai...
Kun yö saariston on,
katselen taivasta tummentuvaa.
Kauaksi punaisten pilvien taa
rakkaan laiva katoaa.
rakkaan laiva katoaa.
Jo uni hiipii hiilille lieden
ja tuli sammuu, varjoihin jään.
Yötuuli leikkii lehteä vieden
ja rannan kaislat soi säveltään.
Kun yö saariston on,
tuuli ei lohduta odottajaa.
Kauaksi punaisten pilvien taa
toive vain nyt lentää saa.
On joku tullut kivelle rantaan
ja yhä katsoo merelle hän.
On aalto tuonut simpukan santaan.
Se tuoko laivan ja ystävän?
Yö saariston on,
ystävän matka on mittaamaton.
Ei vielä laivan valoja näy.
Tyrskyt kallioihin käy.
Tyrskyt kallioihin käy.
Kun yö saariston on,
tuuli ei lohduta odottajaa.
Kauaksi punaisten pilvien taa
toive vain nyt lentää saa.
toive vain nyt lentää saa.
