Pienen pienet pikkujoulut

Kielokartanon reipas pikkuväki lähtee viemään Elvin pakkaamia joululahjoja. Nukkisystävät viettävät pikkujouluja Elisan luona ihanassa arjen ihmemaassa, jonne Minni ja Iines saapuvat raskas kantamus mukanaan.

Oih, mikä ihana pikku koti Elisalla onkaan! Minni ja Iines laskevat painavan lahjakorin keittiön lattialle ja ihastelevat sitten Elisan pikkuruista unelmatupaa. Ketään ei näytä olevan paikalla, vaikka talon ovet ovat apposen auki ystävien tulla vieraisille.

Iines kurkkaa pikkukodin työhuoneeseen: "Ei näy ketään." Touhukas ompelija talon emäntä on ainakin, siitä kertovat kangaspakat kaapin päällä ja ompelukone pöydällä. Silitysrautakin on lennähtänyt lattialle. 

Minni kiipeää jo kierreportaita pitkin talon toiseen kerrokseen, jossa ovat olohuone ja makuuhuone. "Täällä on ihana hopeinen, kimalteleva joulukuusi, tule Iines katsomaan!" Minni huudahtaa alakertaan.

Iines kipittää yläkertaan, ja ihastelee pinkkiä lasivitriiniä: "Tuollaisen minäkin haluaisin joskus omaan kotiini." "Entäs tämä makean näköinen nahkasohva, meidän iskä tykkäisi varmasti tämmöisestä sikarituolista!" Minni hihkaisee.

Iines kurkkaa varovasti makuuhuoneeseen, jos siellä sattuu olemaan joku vaikka nukkumassa: "Ei ketään täälläkään." Tytöt laskeutuvat takaisin alakerran keittiöön ja asettelevat Kielokartanon joulutervehdykset keittiön pöydälle odottamaan lahjan saajaa. Toivottavasti asukkaat ilahtuvat näistä Kielokujan väen joululahjoista. 

Kielokujan tytöt jatkavat kierrostaan ja jakavat loputkin Elvin pakkaamat paketit ystäville.

Kiitos Elisalle tunnelmallisista pikkujouluista pikkuruisessa kodissasi! Kiitokset ystäville salaperäisistä minipaketeista! Iloista joulun odotusta Elisa, Kati, Saara, Jaana ja Katri!

Ruokalahjoja ystäville

Kielokartanon vanha rouva on leiponut ystävilleen joululahjoiksi suussa sulavat tiikerikakut. 

Illan hämyssä Elvi-mummo pakkaa isoon lahjakoriin sellofaaniin käärimänsä kuivakakut, joululiinat, tyttöjen askartelemat seimet ja joulukortit. 

Vielä Elvi kääräisee voipaperiin erityisen tuliaisen Lepolan Serafiinalle ja Matildalle. Paketissa on perinteinen jouluruoka, lipeäkala. Se ei ole kaikkien herkkua juhlapöydässä, mutta ainakin Elvin jouluperinteisiin lipeäkala valkokastikkeen ja keitettyjen perunoiden kera ehdottomasti kuuluu.

"Toivottavasti perinneherkku maistuu Lepolan väelle", mummo tuumaa.

Kakkulahjat ystäville ovat valmiina kuljetukseen.

Jääpuikkoja räystäässä

Jäätyneitä sadepisaroita,
omenapuun kukissa lunta...

Kielokujalla on paukkunut pakkanen marraskuisen loskakelin ja ikuisuudelta tuntuvien räntä- ja vesisateiden jälkeen. Kipakka pakkasukko on jäädyttänyt kartanon ränneistä tippuvat pisarat komeiksi jääpuikoiksi.

Kuistia vartioiva tonttu on tuunattu kirpparilta löytyneestä avaimenperästä. Sivakat ja sauvat tulivat Turusta asti yllätyspakettina ihanalta nukkisystävältämme Maaretilta. Kiitos! 

Nyt enää odotellaan lunta, jotta suksia päästään kokeilemaan. Yksinäinen lepakko on näköjään jäätynyt kiinni ulko-oven yläpuolelle. Tuota taitavasti naamioitunutta ötökkää ei huomannutkaan kuvaustilanteessa.

Joulutähti ikkunaan

Elvi-mummolla on ollut oikea siivousvimma päällä kartanossa. Joulua varten mummo on siivonnut kaikki nurkat ja kaapit, niin kuin aikoisi viettää juhlapyhät puhtauttaan kiiltävässä vaatekomerossa istuen. Mutta toki joulusiivous kannatti tehdä, sillä nyt voi kartanon väki alkaa valmistautua joulun odotukseen. 

Talviajan pimeyteen valoa tuova ikkunatähti ripustettiin ensimmäisenä lastenhuoneen ikkunaan. Kylläpä se näyttikin upealta pimeässä.

Ikkunatähti on askarreltu syyslomalla ihanan miniystävämme opastuksella. Kiitos Teija!

Joulusiivousta

Elvi-mummo on päättänyt, että tänään Kielokartanossa tehdään perusteellinen joulusiivous. Hän kompastui aamulla tyttöjen huoneessa lattialla lojuviin noppapalikoihin ja leluihin ja päätti saman tien, että turhat rojut ja roinat siirretään varastoon ja vintille.

"Nyt siivotaan! Kerätkää lelut lattialta, että pääsen imuroimaan ja pyyhkimään pölyt", mummo komentaa kaksosia. "Mutta kun leikit on vielä kesken", vastustelee Iines.

Elvi-mummo huiskii pölyhuiskullaan irtopölyt vanhempiensa valokuvista ja muista tauluista.

"Tamppaapas sinä, rakas vävyni, nämä matot, niin minä siivoan sillä aikaa kylpyhuoneen", Elvi komentaa.

Fredrikin tampatessa mattoja pihalla, Elvi kuuraa kylpyhuoneen, -ammeen ja lavuaarit. Pöntön on taas joku jättänyt vetämättä...
"Herre gud sentään!" Elvi parahtaa.

Siivousurakka kannatti, sillä nyt talossa näyttää taas siistiltä. Elvi tosin on urakasta ihan rättipoikki ja käy levähtämään olohuoneen sohvalle suonikohjuisest kintut kohti kattoa. Taisi ottaa hieman mummon sydämestäkin tuo viimeinen siivoton juttu.